torstai 8. lokakuuta 2015

Uniongelmia

Me ollaan oltu tosi onnekkaita, sillä Viljami on ihan alusta lähtien ollut todella hyvä nukkuja. Kolmen kuukauden ikään herra heräsi maksimissaan kaksi kertaa syömään, ja sen jälkeen ollaan nukuttu puoli kahdeksasta viiteen-kuuteen, syöty ja menty takaisin nukkumaan muutamaksi tunniksi. Päikkäreitä on pitkään otettu päivällä kahdet, noin kahden-kolmen tunnin mittaiset pätkät, ja illalla sitten vähän lyhyempinä pätkinä yhdet-kahdet.  

Nyt tilanteeseen on kuitenkin tullut aika iso muutos.

Sen jälkeen kun Viljami oppi kunnolla kääntymään mahalleen (ensimmäiset kääntymisethän poika suoritti jo hieman yli kolmekuukautisena, unohti taidon hetkeksi ja nyt pari viikkoa sitten löysi sen uudelleen, eikä sen jälkeen ole paljon selällään viihtynyt), alkoivat levottomuudet. Joka yö sen jälkeen olen saanut herätä kiljahteluihin ja epämääräiseen mörinään lähes kellon tarkasti puoli kaksi. Kun kurkkaan pinnasänkyyn, on herra siellä mahallaan painimassa pehmolelujensa kanssa poikittain tai pää jalkopään suuntaan eikä unesta ole tietoakaan. Siinä sitten noin puolitoista tuntia saan tehdä töitä, että poika nukahtaa uudelleen tuhansien tutin tahallisten heittelyiden ja mahalleen pyörähtämisien jälkeen. Sama homma toistuu päikkäreiden suhteen, ja voitte kuvitella miten kärttyinen tuollainen natiainen on kun ei nuku kunnolla.

Pari yötä sitten keksin hyvän keinon saada poika rauhoittumaan nopeammin. Silittämällä kahdella sormella silmien välistä ja nenän vartta pitkin samalla pitäen kämmenellä tuttia paikoillaan rauhoittuu Viljami nopeasti, vaikkei välttämättä ihan heti nukahdakaan. Kuitenkin uudelleennukahtamisaika on lyhentynyt puolestatoista tunnista noin puoleen tuntiin, joten omakin unenlaatu on taas hieman kohentunut.

Onko kellään mitään hajua mistä tällainen johtuu? Entä niksejä mitä sille voisi tehdä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti